torstai 23. helmikuuta 2017

#182 Onks,Teil,Parkkikiekko

Löysin siskoni koneelta vanhoja kuvia. Hieman normaalista poiketen kerron teille Onksista ,Teilistä ja Parkkikiekosta.

Lähdetään liikkeelle Onks-nimisestä neitokakadusta. Moni teistä ei taida edes tietää, että minulla on ollut kolme rakasta neitokakadua. Onks tuli meille, sillä sitä edellisessä laumassa hieman syrjittiin, jonka voikin nähdä, että sitä on nokittu jonkin verran.



Onks oli minulle tosi rakas, ensimmäinen lintuni josta olin pitkään haaveillut. Alkuun Onks oli todella ujo, eikä uskaltanut ulos häkistä. Parin viikon päästä poika uskaltautui ulos, se sai olla huoneessani vapaana. Onks oli todella seurallinen ja suht hiljainen.. linnuksi. Nöyrä pikku lintunen ♥

Tosiaan Onksin kaveriksi tuli Teil. Teil ja Onks tulivat hyvin juttuun, pian alkoikin muniminen. Valitettavasti Onks kuoli, eikä Teil pärjännyt yksin, vaan lähti takaisin vanhaan kotiinsa. Teiliin en paljoa ehtinyt tutustumaan. 


Rakastavaiset ♥
Viimeisempänä lintuna minulla oli Parkkikiekko eli Pake. Pake oli tosi rohkea lintu, joka omasi aikamoisen egon. Pake oli äänekkäämpi kuin Onks ja paljon uskaliaampi. Joskus se uhitteli jopa meidän koiralle, päivästä riippuen oli Pake tosi uhmakkaalla tuulella. Sillä tosiaan oli suuri ego. Pake ehti oppia yhden sanan "moi". Pake oli tosi ihana lintu, joka vaihtoi päänsä värin aivan keltaiseksi. 
Pake oli usein vapaana huoneessani, välillä koko talossa. 


Tässä näette Paken värin muutoksen.
En yhtään muista kuinka kauan kukakin luonani oli, mutta jokainen oli aivan omanlaisensa persoona. Ainakin vuonna 2014 Pakesta löytyi kuvia, harmi kun en muista yhtään milloin kukakin tuli.

Tällä kertaa tällainen pikainen postaus, ensi kerralla hieman normaalimpaa postausta luvassa.
Mitä pidit vähän erillaisesta postauksesta?  

tiistai 14. helmikuuta 2017

#181 Kotitreenissähän tyyli on vapaa?

Kauniin päivän kunniaksi päätin ottaa pieniä hyppyjä tänään. Ensin ajattelin tekeväni kolmen esteen sarjan, mutta lopulta päädyin laittamaan toiselle pitkälle sivulle sarjan ja toiselle puomi-kavaletti-puomi tehtävän. 

Otin Laikun mukaan kävelemään, kun kasasin esteitä kentälle. Kun sain esteet valmiiksi, hyppäsin selkään ja aloin käppäilemään. Kävelin hetken, tehden kaiken näköisiä kiemuroita, otin ravin ja jatkoin samaa ravissa. Laukka tuli melko pian mukaan verkkaan, katsoin välillä kellosta, että olin verkannut jo hyvän tovin, ennen kuin aloin tulemaan puomi-kavaletti tehtävää.

kuvitus kuvina toimii kesällä otettuja kuvia
Ensin ei meinannut poika malttaa tulla ravissa näitä puomeja, vaan ekan puomin jälkeen tuppasi ottamaan laukan. Jatkettiin tätä molempiin suuntiin, ensin ravissa, myöhemmin laukassa. Laukassa tuli tosi kivalla rytmillä tämä tehtävä, kunhan muistin pitää ohjan kädessä, istua ja pohje kiinni. 

Jatkoin melko kauan tätä tehtävää, välillä kävellen kierroksen, pari. Sitten olikin itse sarjan vuoro. Laikku lisäsi vauhtia, huomatessaan, että "jes, vihdoin hypätään!". Poika kuitenkin malttoi mielensä ja huomasin, että väli oli hieman pitkä. Sarja oli tosiaan innarivälillä, ihan tarkoituksena sitä askeleen pituutta lisätä. 

Kuva on kesältä, mutta tällaista se meno tuppasi olemaan tänäänkin

Laikku oli tosi innoissaan tästä, vaikkakin esteet pidettiin läpi ratsastuksen alle 70cm. Sarjat eivät ole minulle, eikä Laikulle mitenkään helppoja, joten ihan iisisti ajattelin aloittaa nämä. Melko usein otin käyntiä samassa miettien, mitä teen seuraavaksi. 

Tulin sarjaa molemmista suunnista, jonka jälkeen nostin esteitä hieman. Sarjalle tuli välillä kamikatze loikkia, mutta hengissä selvittiin. Onnekseni poika oli niin innoissaan ja hyppäsi oikeastaan mistä vaan. Kertaakaan ei kieltoja tullut, vaikkakin välillä Laikku joutui melko tosissaan venyttämään askelta. 

Nostin toisen esteen 70/80 korkeuteen, mutta lähestyin huonosti, jonka seurauksena puomi tuli alas. Puomi jäi sopivalle etäisyydelle, joten hyppäsin esteen yksittäisenä uudelleen. (Puomi oli niinkuin apu puomina). Laskin esteet samaan korkeuteen, jotta fiilis pysyy hyvänä, hieman oli oma laiskuus mukana, väliä olisi pitänyt siirtää jos este olisi jäänyt siihen korkeuteen. 

Toinen on niin innoissaan
Joka tapauksessa oli oikein mukava hyppy kerta, vaikkakaan ei mitään ihmeellisyyksiä tehty. Hyvää jumppaa oli molemmille, eikä se pelkokaan kerinnyt kertaakaan tulemaan mukaan. Lopuksi kävin vielä laitsalla ottamassa parit reippaammat laukka pätkät. 

lauantai 11. helmikuuta 2017

#180 Päivittelyä

Tosiaan en ole paljoa ehtinyt tänne blogin puolelle päivittelemään, miten meillä on Laikun kanssa mennyt ja mitä ollaan tehty. Instagramissa olen ollut hieman aktiivisempi, joten sitäkin kannattaa seurata. Tämä postaus siis kertoo tiivistettynä, mitä me ollaan Laikun kanssa tehty. 


Tosiaan nyt ollaan päästy lähes kerran viikossa hyppäämään, mitä olen jo kaivannut kovasti. Laikkukin oli tosi innoissaan, koska hetkeen ei ole ollut mahdollisuutta hypätä. Eräänä tiistaina sain siskoni mukaan tallille, tekemään pari estettä sekä kuvaamaan. 

Me ollaan hypätty ihan vaan fiilistelläksemme, emme tosissaan treenamisen vuoksi, vaan että molemmilla on hauskaa koko ratsastuksen ajan ja päästään hieman taas hyppäämisen makuun. Kun oltiin pellolla/laitsalla hyppäämässä, hyppäsin kahta estettä, jotka oli kolmen tai neljän askeleen välillä. 

Uskoisin tämän olevan hyvä alku molemmille, tarhassa olen poikaa hieman hypyttänyt. Laikku on ihan super innoissaan esteitä ja niin olen minäkin. Tosiaan tiistain hypyt meni tosi kivasti, melko uutena kokemuksena tuo laitsalla hyppääminen. Poika kuitenkin pysyi hallinnassa koko ajan hienosti. 

Videosta pysäytetty kuva
Kerran viikossa olen myös pyrkinyt juoksuttamaan tai irtojuoksuttamaan pojan, välillä puomeja sekä esteitä käyttäen apuna. Parina päivänä hyppäsin ilman varusteita hieman suurempaa ja toisella kerralla ihan vain ristikkoa hyvän fiiliksen vuoksi. 

Olen hirveästi innostunut ja mennytkin monena kertana ilman varusteita, yhtenä päivänä jopa treenattiin ihan kunnolla reilun tunnin verran. Vielä hauskempaa tätä tekee sen, ettei kenttä ole edes aidattu kokonaan. Päätin kokeilla pellolla menoa ilman varusteita, jopa ravin ja laukankin testasin. Ihan hienosti meni, on se vaan niin ihanaa kun  voi luottaa omaan hevoseen ja kokeilla uusia asioita ♥ 

Videosta napattu
Eräänä päivänä siskoni oli kanssani tallilla ja piti minulle tuntia. Koko alku tunti väännettiin, kumpi määrää tahdin ja suunnan. Tehtiin paljon kivoja tehtäviä, heti kun rentouduin samassa kun puhuin siskolleni, tuli Laikusta todella kevyt ja ihana ratsastaa. Tehtiin myös vaihtoja, jotka sujuivat poikkeuksetta mielettömän kivasti. Ihana nähdä miten Laikku on hoksannut nämä vaihdot, jotka on hyviä apu treenaamisessa. 


Tämän viikon tiistai oli mielettömän kaunis päivä, joten päätin hieman hypätä. Tein kolmesta esteestä rataa, mitä pystyi menemään tosi kivasti. Verkkailin pojan rauhaksiin ja alotin pienistä esteitä. 
Laikku oli tosi hyvällä fiiliksellä ja innokkaasti menossa esteenpäi, eikä välittänyt kuskin mokista paljoa. Lähes koko ajan höpöttelin itselleni ohjeita, mitä tehdä ja oma fiiliskin oli tosi hyvä sekä kunnolla nautin hypyistä. 
Radat eivät olleet helpoimmasta päästä, silti selvittiin hyvin ja puolessa välissä nostin esteitä. Esteet oli 60, 80 ja noin 90/100. Tätä korkeinta hypättiin innokkaammin kuin muita, aina ei askel sopinut, mutta poika hyppäsi tosi hienosti! ♥

puhelimella otettujen kuvien laatu.. ♥
Oma asento on taas paremmassa kuosissa, kun on mennyt ilman varusteita, silloin on pakko ratsastaa kunnolla istunnalla ja pohkeella. Koulua ollaan taas hieman treenattu, tänään oltiinkin kouluvalkussa, jossa tuli tosi paljon uusia ajatuksia sekä treeni vinkkejä. Huomaa ettei hetkeen olla oltu kunnon rääkissä, vaan koulua tuuppailtu lähinna oman mukavuus alueen sisällä.
 Tänään opeteltiin ryhdin nostamista ja samalla rentoa menoa, tässä onkin tekemistä ja opettelemista. Saatiin tosi kivoja pätkiä pitkin tuntia, oli onnistunut valmennus ja työtä tehtiin, paljon.
Pelkästään rento matalampi muoto ei enää riitä, vaan ryhtiä hommaan mukaan, sekä askeleen lennokkuutta. Oli ihana työskennellä kunnolla ja tätä tullaan ahkerasti treenaamaan.


Tallilla olen kuluttanut aikaa hieman enemmän, talviset illat on vaan niin kauniita. Pakkanenkaan ei haittaa mitään, kaunis ilma, hieno heppa, hyvä fiilis, raikas ilma.. Voiko ihanempia talvisia päiviä olla? 

Suurin piirtein tällaista ollaan tehty, ei mitään ihmeellistä. Fiilis on ollut tosi hyvä, välillä ihan super. ♥ 
Loppuun vielä video meidän menosta vähän eri päiviltä. 


Kiinnostaisiko teitä esim My Day ? 

torstai 2. helmikuuta 2017

#179 2017 Tavoitteet

Huh, tätä postausta olen lykännyt eteenpäin, sillä tuntuu etten todellakaan tiedä mitä asettaa tavoitteisiin. Kaikki tuntuu olevan levällään, kaikki on ihan uutta, enkä tiedä mitä ja miten asiat tekisi. Yritän kuitenkin saada jotain aikaan.

Alkuun halusin laittaa tavoitteet mitä varten täytyy tehdä töitä enemmän kuin koskaan, mutta miten edistyä jos ei löydäkkään valmentajaa? Olen aivan varma, että rimakauhuni on tullut takaisin ja joudun aloittamaan kaiken alusta, olo on hirveän epävarma kaikesta. Epävarmuus, sitä minulta löytyy. Olen luonteeltani sellainen jänishousu ja aina varma, etten ikinä voi onnistua missään. Toisaalta taidan tietää mistä tämä on tullut.

Jottei vaivuttaisi epätoivoon on hyvä välillä tsempata itseään ja katsoa mitä on saavuttanut. Usein täytyy sanoa itselleen, että "hei relaa vähän ja nauti ratsastuksesta". Ratsastus ei minulle ole pelkkää verenmaku suussa treeniä, vaan sitä että molemmat todella nauttii tekemisestä. Vaikkakin treenaisimme kovaa, en halua että moti loppuu kummaltakaan. Sitäpaitsi fakta on se, ettei minulla ole mahdollisuuksia esimerkiksi kisata läheskään niin paljoa kuin haluaisin.
Kisoissa pyrin käymään niin usein kuin mahdollista, mutta nyt olen päättänyt mennä kisoihin aivan erillaisella tsempillä kuin ennen.

Ennen menin kisoihin vain, että "ei me mitään sijoituta, kunhan vain on kivaa molemmilla". Tämä on ollut tosi hyvä asenne, sillä olen niin epävarma ollut aina kaikesta.
Jos haluan kehittyä kotona ja kisoissa, niin kisoihin tarvitsen erillaisen asenteen. Täytyy luottaa ja uskoa siihen, että hei me osataan tää ja se sama fiilis kun tulee kotona, "vautsi tähä sujuu hienosti", se tulee saada myös kisakentielle. Vaikka kisoissa ei sujuisikaan niin hyvin, niin jos ajattelee, että se sujuu niin suoristuskin paranee. Jos taas jää ajattelemaan, että nopeasti vain pois niin rata on suoritettu, silloin kisaamisesta ei nauti läheskään yhtä paljon. Jotenka ensimmäinen tavoite voisikin olla: 

Asenteen muutos.
Tähän toki edellyttää se, että ne asiat oikeasti osataan ja hinkataan kotona siihen muottiin, että ne mennään vaikka silmät kiinni.

Tätä fiilistä kisoihin lisää, vaikkakin kesällä kisat oli ihan huippuja eikä mua enää niin paljon jännittänyt.
Vaatimustason nostaminen
, tässä tarkoitan sitä ettei jäädä oman mukavuusalueen puolelle ja humputella menemään. Vaan nyt nostetaan vaatimustasoa.
Väliin myös sitä luottamuksen hakua.

Ratsasta enemmän ilman varusteita.
Tätä ollaankin jo tällä vuoden pariin kertaan harrastettu, jopa hieman hypättykkin ilman varusteita. Tähän kohtaan aijon sisällyttää myös riimulla ratsastamisen, mitä tulen tekemään enemmän.

Meidän eka kerta kun hyppäsin ilman, että pidän ohjista kiinni. Kuva vuodelta 2014 © Jemina

Koulukisat HeA.
Ja nyt muistan panostaa tähän. Helppo A on tämän vuoden yksi suurin tavoite. Tarvitsen paljon treeniä sekä parit koulukisat alle.



Estekisat 100cm
Tänä vuonna tuo metrin rata pitäisi mennä loppuun asti, eikä ekalla esteellä päättää lopettaa. Tarvitsen tässäkin paljon treeniä ja rutiinia. Siltikään en aijo turhan kiireellä hypätä tähän tasoon kisoissa, sillä en halua kummallekkaan kisoista huonoa fiilistä.



Siinä ovat tämän vuoden suurimmat tavoitteet, tosiaan asennetta ja vaatimustasoa on pikkuhiljaa nostettava. Tämä vuosi on alkanut ihan hyvällä tyylillä, ollaan päästy vähän hyppäämään varusteilla ja ilman, eikä rimakauhua ole ollut. Koulussa ollaan edistytty jonkin verran, varsinkin vaihdot alkaa olemaan jo hyvässä balanssissa.

Nähtäväksi jää, mitä tämä vuosi oikein tuo tullessaan. Ehkä hieman masentavan alun päätän tämän postauksen siihen mahtavaan hetkeen, joka saatiin pari päivää sitten. Lävistäjällä tuli kolme peräkkäistä tyylipuhdasta vaihtoa! Olin ja olen ylpeä tästä saavutuksesta.

Tsemppiä kaikille tähän vuoteen!

#207 Moikka!

Huh! Syksy on jo kovaa vauhtia menossa ja me ollaan Laikun kanssa kotiuduttu takasin Etelä-Karjalaan. Ollaan tutustuttu yhteen uuteen heppa...

Suosituimmat