sunnuntai 23. lokakuuta 2016

#167 Ilman satulaa

Keskviikkona päätettiin mennä ilman satulaa (19.10). Ensin Kia ratsasti Laikulla, kävelivät melko kauan, jonka jälkeen laitoin heidät tekemään helppoa tehtävää ravissa. Onneksi Laikku osaa mennä hyvin hiljaista mummo ravia ♥


Jemina meni Kian jälkeen, ensin hieman käyntiä, jonka jälkeen ravissa väistöjä sekä puomeja. Jempulla meni tosi kivasti koko ratsastus, vaikka Laikku ei aina kovin halukas ollut venyttämään itseään laukassa ja otti pariin kertaan linjalla ravin. Tosiaan tultiin linjaa, puomi,ristikko,kavaletti,puomi, innari väleillä nämä. Yhden askeleen väli, ristikko/pysty, jonka jälkeen taas innari välillä kavaletti ja puomi. 

Laikku oli tosi kivasti verkattu kun itse menin selkään. Poika tuntui jotenkin hirmu painavalta kädelle, mutta myöhemmin kun katsoin kuvia kauhistelin omaa istuntaani ja kättäni, mihin yleensä yritän kiinnittää huomioni. Ravailin ja laukkailin hetken, jonka jälkeen tulin linjaa pariin kertaan. 

Kuvat ja videot ©Jemina
Linja tuli tosi kivasti, Laikku oli hirmu virkeä eikä ihan koko ajan kuunnellut pidätteitä. Otettiin pystyn takaa kavaletti ja puomi pois, sekä puomi ennen estettä. Pyysin heitä nostamaan estettä ja se laitettiinkin heti johonkin 80cm korkeuteen. Maneesiin tuli minun ja Oskun lisäksi kolme ratsukkoa, joten piti hieman katsoa, etten hirveästi häiritse muita. 

Tulin pariin kertaan linjaa, jonka jälkeen sitä taas nostettiin. Nyt este oli noin 100/110cm korkeudessa. Laikku oli tosi kiva ratsastaa ja oli innolla menossa eteenpäin. Nostettiin estettä pikku hiljaa ja lopulta se olikin noin 130cm korkeudessa. (pari senttiä vajaa 130) Jännä kyllä, minua ei jännittänyt yhtään vaan fiilis oli hyvä ja ajatus "tämä on tosi kivaa" oli mielessä. Rohkeasti yrittämään linjalle tuli hieman kiemurtelua, Laikku kysyi täytyykö hypätä ja onneksi olin hereillä ja pyysin eteenpäin. Kaksi tai kolme kertaa Laikku tiputti puomin takajaloilla, koska poika tuli hieman kiemurrellen tälle vikalle esteelle. Lopuksi saatiin puhdas hyppy ja olin tosi onnellinen ♥ Ihan mieletön fiilis, että minä uskalsin ja Laikku uskalsi hypätä tuon esteen hyvällä fiiliksellä. 



Laskettiin linjaa ja tulin sitä pariin kertaan toisesta suunnasta. Ravailin melko kauan ja ai että, miten ihanaa ravia poika esitti. On se kylä hieno, maailman paras  heppa ♥ Lopuksi Jemina vielä käveli Laikulla pitkät loppu käynnit. Laikku ei edes oikeastaan tullut hikeen, vaikka aika paljon joutuikin jumppailemaan. Pikku hiljaa tuntuu siltä, että olen pääsemässä eroon rimakauhusta, tai ainakin siltä nyt tuntuu. Ylipäätään tykkään hypätä ilman satulaa, joskus se tuntuu jopa helpommalta sillä siellä on silloin pakko istua. 

Lauantaina tosiaan lähdimme pariksi kuukaudeksi pois tuolta tallilta, mutta kerron siitä enemmän videopostauksen muodossa. Instaa tosiaan kannattaa seurailla, sinne tulee yleensä asiat nopeammin laitettua.
Linkki

Tykkäättekö te hypätä ilman satulaa?

torstai 20. lokakuuta 2016

#166 Esteitä

Tiistaina 18.10 Jemina tuli kanssani tallille ja hypättiin hieman rataa. Menin ensin Laikulla, tein melko nopean verkan, aloin tulemaan puomeja, kavaletteja ja pieniä ristikkoja. Jemina keksi minulle kivoja ratoja.

Laikku oli tosi reippaalla fiiliksellä ja pyrinkin pitämään laukan hallinnassa, tosin koko aikaa se ei sitä ollut. Kahdesti tuli tosi outo hyppy, melkein kielto mutta jostain sai poika rohkeuden yrittää. Hienoa nähdä kuinka paljon pojan itse luottamus on kasvanut. Ja minun myös, ei meinaan jännitys tullut missään kohtaan vastaan.

Kuvat on otettu videoista. Videot ©Jemina
Hypyt lähti helposti melko kaukaa, useasti Laikku ei uskalla itseään venyttää niinkään paljoa, nyt oli rohkea vaihde päällä, vaikka esteet olivatkin jo noin 80/90cm korkeuksissa. Tehtiin kaikenlaisia erilaisia ratoja, jotka olivat sopivan haastavia. Varsinkin linjalla piti olla hereillä, sillä se oli vähän ahdas kaarevaksi linjaksi.

Nostettiin vielä esteitä ja linjan toinen osa oli n.120cm. Yritin tulla linjaa, ekalle tuli huono hyppy, enkä saanut poikaa takaisin rytmiin, joten mentiin ohi melko kaukaa. Toinen yritys, Laikku pelleili laukan kanssa ja taas ohi. Laskettiin estettä hieman, nyt pysty oli noin 110-115cm. Tulin sen yksittäisenä, ilman ongelmaa. Laikku tuli hyvään kohtaan ja hyppäsi hyvällä tyylillä. Oltaisiin me päästy se korkeampikin hypättyä, mutta en viittinyt lähteä enää kiusaamaan poikaa, sillä aika oli hieman kortilla.


Tulin lopuksi vielä pieni rata, johon kuului tuo linjakin ja se meni tosi hienosti. Laikku oli super innoissaan ja menossa eteenpäin, tästä syystä jäin välillä liiaksi vetämään. Itseäni harmittaa tuo oma käsi, sillä se on melko kova aika ajoin. Tästä pyrin pääsemään pois ja esteilläkin pitämään ne pohkeet kunnolla kiinni, ohjata enemmän istunnalla sekä sillä pohkeella. Joka tapauksessa jäi hyvä fiilis hypyistä, vaikka alkuun kaikki, eritoten paikat oli ihan hakusessa. Jemina meni minun jälkeeni ja heillä meni tosi hyvin ♡ enemmän voitte lukea Jeminan Blogista.

Linkki




maanantai 17. lokakuuta 2016

#165 Yhteinen tarinamme - osa 3 Slonecznik

Ensimmäisenä Laikusta tulee mieleen sen mielettömän kiltti luonne, poika on lähes aina todella iloinen sekä mieluusti uutta oppiva. Laikun näin ensimmäistä kertaa vuoden 2013 alussa, jolloin kävimme koeratsastuksessa. Ennen kuin nousin selkään minua jännitti hirmuisen paljon, mutta jotenkin Laikku tuntui heti omalta ja siltä että tämän kanssa tulisin hyvin toimeen. 

Tämä on siltä päivältä, kun näin Laikun ensimmäistä kertaa.

Slonecznik "Laikku" on Puolalainen puoliverinen, syntynyt vuonna 2006. Laikku oli ystävä perheemme kanssa yhteisomistuksessa, kunnes vuoden 2013 lopussa ( tai 2014 alussa ) ostimme pojan kokonaan omaksemme.


Alkuun Laikku ei osannut lähes tulkoon mitään, laukan nostaminenkin oli hakusessa ja yleensä poika vain juoksi apujen läpi. Poika ei myöskään kääntynyt mitenkään sisäohjasta vetäen, vaan ulkoavuilla jos silloinkaan. Todellakin alkuun poika vei minua melko useasti. Aloin ottamaan valmennuksia Mimmiltä, jolloin opin ratsastamaan. Alkuun en edes osannut istua Laikun ravissa ja nykyään poika meneekin jo HeA-asioita. Toki Laikku olisi varmasti kehittynyt enemmän ja nopeammin, jos se olisi päätynyt jollekkin osaavalle ihmiselle. Olen ikionnellinen siitä, että Laikku on meidän oma hevonen. <3

Ensimmäinen ratsastus Hovitallilla tapahtui samana päivänä kun poika sinne tuli. Ilma oli taas kamala, lunta tuli hirmuisesti jne. Lähinnä muistan sen, kuinka ravailin Laikun kanssa vain ympyrällä, sillä siinä sain hieman edes poikaa hallintaan. Laikulla ei ollut koskaan ollut kenkiä takajaloissa ja kerran edessä. Niinpä kengitys oli alkuun melkoinen ongelma, eikä silloinen kengittäjä auttanut asiaa. Poika sai lähes aina vetopaniikin, josta myöhemmin tulikin pienoinen ongelma. Pikku hiljaa aloin opettamaan Laikkua kengitykseen nostamalla ja koputtelemalla jalkoja. Laikku antoi minun tehdä tämän lähes aina ilman ongelmia. Nykyään kengitys meneekin jo tosi hyvin ja nykyinen kengittäjä on todella rauhallinen, näin Laikkukin pysyy rauhallisena.

Enismmäiset maastot eivät olleet helppoja, heti ekalla reissulla mopoilijat pelästyttivät pojan perinpohjin. Pikku hiljaa maastoilukin alkoi sujumaan, vaikka Laikku sain lähes aina fiiliksen lähteä viemään ratsastajaa. Harjoiteltiin tätäkin paljon yksin ja yhdessä, niin alkoi sekin sujumaan. Vaikka vieläkin poika saa päähänpistoja, mutta se kuuluu elämään. 

Kävin kisoissa silloin tällöin, todella epäsäännöllisesti. Alkuun kävin koulukisoissa enemmän kuin estekisoissa, mutta jossain kohdassa se kääntyi toistepäin. Laikun kanssa oli aina kiva hypätä ja poika ei melkein koskaan kieltänyt, mutta eivät esteet lähes koskaan olleet yli 70cm. Myös pellolla oli ihana päästä rallittelemaan kunnolla ja Laikku onkin tosi nopea jaloistaan. Pellolla oli hieman hallinta ongelmia, mutta jonkin ajan päästä alkoi jo hallintaakin löytymään. 



Laikusta minulla on paljon hyviä muistoja, vaikka välillä onkin ollut ongelmia. Kaikesta on ylipäästy ja tulevistakin haasteita selvitään. Nykyään Laikku tuntuu jo luottavan minuun paljon, ehkä jopa enemmän kuin muihin. Ainakin poika kunnioittaa minua, vaikka yleensä kyllä muitakin. Varsinkin tämä kesä on yhdistänyt meitä paljon ja yksi suuri haaste ollaan voitettu. Sillä ennen Laikku ei meinannut millään mennä ojien yli, kesällä laitumella oli pieni oja, jonka yli oli lähes pakko mennä ja nykyään Laikku ylittää ojat lähes ongelmitta. 


Todellakin olen hirmu kiitollinen siitä, että minulla on näinkin hieno hevonen <3 Kiitos heille jotka ovat mahdollistaneet minulle tämän harrastuksen, Laikku on merkinnyt minulle todella paljon. Ilman sitä, en tiedä mitä olisi tapahtunut. Nykyään treenaan Laikun kanssa paljon tavoitteellisemmin kuin ennen. Laikku on paljon muuttunut siitä kun tuli meille, niin ulkonäöllisesti (ainakin omaan silmään) kuin ratsastettavuudeltaankin. 

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

#164 Kisakauden lopetus

Eilen oltiin Koskella MT-team:n järjestämissä kisoissa, tällä kertaa Jeminakin pääsi itse kisaamaan. Olen aina pitänyt heidän järjestämistä kisoista, ne on ollut aina hyvin järjestetty ja radat ovat olleet sopivan haastavia, kiitokset sinne. 
Jeminan suoritus meni tosi kivasti ja kisoista jäi tosi hyvä fiilis. Lähdettiin kisoihin sillä perjaatteella, että pidetään hauskaa ja haetaan puhtaat radat. Jemina sai puhtaan radan ja ruusukekkin tuli kotiin. Tarkemmin voit lukean Jeminan Blogista. 

Pian olikin minun luokan vuoro ja menin tällä kertaa 80cm luokan, sillä nämä olivat kauden vikat kisat ja ratsastettiin maneesissa mikä oli melko ahdas. Kävelin radan, enkä meinannut millään muistaa koko rataa. Jäin katsomaan yhden radan, jonka jälkeen muistinkin sen hyvin. Verkka ei mennyt mitenkään kovin kehuttavasti, mutta ei se aina hyvin menekkään.

Kuvat ja videot © Jemina
Pian pääsin radalle ja otin heti reippaan laukan. Päätin tänään antaa Laikun tulla reippaassa laukassa ja vaikka jotkin hypyt lähtivät hieman kaukaa, uskalsi poika venyttää itseään. Laikku tuntui tosi kivalta radalla ja ratsastus sujui muutenkin hyvin. Pääsin suurimmaksi osaksi hypyissä venyttämään. Uusinnassa pyysin poikaa vielä hieman eteenpäin ja radan jälkeen meninkin kärkeen. Olin ihan ihmeissäni, että tähän asti minulla oli paras aika. 

Odottelin luokan loppua, palkintojen jakoon kutsuttiin minut ensimmäisenä ja olin hirveän onnellinen sekä hämmentynyt. Ihan paras lopetus tälle kaudelle ja olen tyytyväinen koko kisoihin. Saatiin kiva ruusuke ja lyhty johon sai valita oranssin tai valkoisen kynttilän, voitte vaan arvata kumman otimme. :D




Kisat on tältä kaudelta kisattu ja mukavasti olenkin päässyt kisoihin. Kokoan kauden kisoista jonkun näköisen postauksen, mutta se tulee aikanaan.


Miten teidän kauden kisat on mennyt? 

tiistai 4. lokakuuta 2016

#163 Mahtava fiilis

Tosiaan viime viikon perjantaina hyppäsin Laikun kanssa ja nyt päätin että mennään sen mukaan että hyvä fiilis pysyy koko ajan. Tehtiin yksi ristikko, jota tultiin molemmista suunnista jonka jälkeen aloin tulemaan linjaa. Puomi (innari väli) kavaletti (yhden askeleen väli, laikulle vähän pitkä väli.) ristikko (kahden askeleen väli) pysty. Tätä oli hauska tulla ja kun saatiin askeleet ja välit natsaamaan, tuli Laikku sen aina innokkaasti. Tosiaan lähes koko kesä ollaan tultu oikeassa laukassa jumppasarjoja ja oikea laukka on itselleni helpompi ja hieman turvallisempi kuin vasen. Nyt tultiin kuitenkin vasemmassa laukassa ja tämä sujui tosi hyvin, jopa paremmin kuin oikeassa, sillä onhan vasen pojalle helpompi. Tulin kuitenkin tätä linjaa molemmista suunnista alussa ja lopussa.

Kuva viime keväältä
Pikku hiljaa nostettiin kahta vikaa estettä, eikä jännitys ottanut valtaansa missään kohtaa. Pyysin Isääni aina välillä nostamaan vikaa estettä ja näin oltiin pian metrin korkeudessa. Laikku tuli aina korvat hörössä, innoissaan tälle sarjalle ja kun muisti vähän pidättää, istua ja pitää kannuskiinni tuli askeleetkin hyvin. Ylipäätään tykkään sarjoilla kahdenaskeleen väleistä enemmän kuin yhden. Sillä nää kahen askeleenvälit sujuu meiltä paljon paremmin. Alkuun tosiaan päätin, että nyt ratsastan kunnolla ja fiilis on, että esteen yli mennään. Pääsin paljon paremmin hyppyihin mukaan ja osasin istua pystyssä.

Tosiaan fiilis oli super hyvä ja nostettiin vikaa pikkuhiljaa. Katsoin että se näytti melko isolta, mutta ei minua ei jännittänyt. Kaikki oli sujunut niin hyvin tähän mennessä. Kavaletille tuli vähän huono askel, enkä saanut korjattua kunnolla joten vika puomi tuli alas. Uusi yritys ja nyt tultiin hyvässä rytmissä koko sarja ja vikalle tuli hyvä hyppy. Vaikkakaan en päässyt kunnolla hyppyyn mukaan oli mielettömän iloinen kun uskalsin hypätä tuon esteen! Katsoimme korkeuden ja kyllä se oli 130cm! Olin ihan hämilläni siitä miten hyvältä tuntui hypätä tuo este. En tosiaan kesällä olisi uskonut hyppääväni 130cm vielä ilman valmentajaa..!! Päätettiin Isän kanssa, ettei tulla tällä kertaa enään nöin isona, koska nyt tultiin hyvin ja puhtaasti se, ettei sitten ala liiaksi junttaamaan jne.

Kävelin aika kauan, oikeastaan yritin kävellä. Laikku oli ihan super innoissaan ja yritti koko ajan ryöstää laukalle. Tultiin linjaa vielä pari kertaa noin 110 korkeudessa. Oli ihan mahtavaa hypätä ja innolla jään odottamaan seuraavaa hyppy kertaa, joka tapahtuu torstaina Annan valmennuksessa. Laitettiin sarja kavaleteiksi sekä puomeiksi ja tulin sitä molemmista suunnista. Ihana huoma kuinka paljon Laikku innostui näistä hypyistä ja itsellänikin oli super fiilis ! ♡ Mielettömän ylpeä Laikusta, en saa tarpeekseni tästä hehkuttamisesta ! :D

Kylmättiin jalat hyvin ja poika sai paljon kehuja. ♡
Tosiaan kannattaa käydä aina välillä kurkkaamassa Tapahtumakalenteria, sillä sinne infoan ajoissa mihin olen menossa. Tästä viikosta tulee varmasti tosi kiva ja innolla jäänkin odottelemaan mm. Annan valkkua. Videot on kuvattu puhelimellani, paihoittelen laatua.

#207 Moikka!

Huh! Syksy on jo kovaa vauhtia menossa ja me ollaan Laikun kanssa kotiuduttu takasin Etelä-Karjalaan. Ollaan tutustuttu yhteen uuteen heppa...

Suosituimmat