#132 Pitkästä aikaa

Lauantaina oli Mimmin pitämä estevalmennus. Emppu oli mukana Namun kanssa, viime estetunnista onkin vierähtänyt tovi.

Alkuun käveltiin hyvät alkukäynnit, Mimmin tultua alettiin verkkaaman itsenäisesti ja Laikku oli tosi kiva ratsastaa. Työskentelin hetken ravissa, jonka jälkeen nostin laukan. Tein voltteja, hyvin taivuttaen. Otin myös laukan vaihtoja jotka menivät kaikki puhtaasti eikä laukka päässyt pitkäksi. 

Verkan jälkeen käveltiin hetki, kunnes aloimme työskentelemään ravissa puomeilla taivuttaen, väliin pohkeenväistö josta taas puomeille jotka olivat viuhkan muodossa. Laikku oli hirmu innoissaan, eikä alkuun tullut ravissa, vaan laukassa. Pian sain tuon höyryveturin hieman rauhoittumaan, samalla nauttien ravista joka oli reilusti eteenpäin pyrkivää. Laikku oli koko ajan tosi kiva ratsastaa. Melko kevyt edestä ja ihanan reipas. 

Pian otettiinkin ympyrällä kahden esteen ylitystä laukassa. Alkuun Laikku hyppäsi melko kaukaa, mutta pojan ollessa niin innoissaan oli laukan säätely melko helppoa. Fiilis oli ihana, pystyi vain nauttimaan ja poika meni alla tosi mukavasti.

Aloimme tulemaan kaarevaa linjaa, kolmella esteellä. Laikku oli kuin tikittävä aikapommi, jota ei ihan helpolla pideltykkään. Poika oli hirmu innoissaan ja vauhtia riitti. Pari ekaa kertaa viimeiselle esteelle tuli sukellus, mutta asia korjaantui pitämällä pohkeen paremmin lähellä ja hieman nostamalla laikkua ylemmäs. Tehtävä vaikutti hirmu vaikealta, mutta olikin tosi kivaa. Sama toiseen suuntaan. Läiskä meni tosi nätisti aina kun itse muisti ratsastaa, muuten kaunis paketti ajosi totaalisesti käsiin. 

Seuraava tehtävä oli linja, jossa oli kolme estettä. Ensimmäiseenväliin tuli kuusi askelta, seuraavaan neljä. Ensimmäisellä kerralla Läiskä vain ampaisi esteille, enkä muistanut pitää sitä pakettia kasassa, joten taisi tulla viidellä ja kolmella laukalla. Linjalta suunnattiin kaarevalle, kolmen esteen sarjalle. 

Tehtävät oli tosi kivoja. Viimeisenä tulimme linjan jossa oli kaksi okseria, oikealle kaarevalle linjalle josta kolmen esteen suoralle linjalle ja ennen seinää pysähdys. En tajua mitä tein, mutta oksereille tuli kipitys askeleet, kaarevalle linjalle järkyttävä räpellys, kolmen linjalle liian kovaa, jolloin jäi yksi laukka uupumaan. Kolmen linja uudelleen, keskittyen laukan rytmiin ja kuuden askeleenlinjalle tulikin seitsemän, mutta pysähdys sen jälkeen oli tosi vaivaton. Uloshenkäys ja poika pysähtyi. Jäi tosi kiva fiilis tunnista, varsinkin kun Läikkä oli niin innokas! Toivottavasti päästään pian uudelleen. Videoon ei tullut niitä parhaimipia kohtia, mutta ei se haittaa! :)

Linkki

#131 Hyvällä fiiliksellä

Sunnuntaina päätin kuvata teille lyhyen maastopostauksen, materiaali oli melko huonoa, eikä sitä tullut paljon, sillä kameran akku sanoi itsensä irti. Jokatapauksessa Laikku oli tosi kiva maastossa, hieman innokas, vaikkei videolla siltä näytäkkään. Maaston jälkeen menin pienen hetken kentällä, hieman työskentelin ravissa ja laukassa.

linkki

#130 Lyhytelokuva

Kuvattiin Jempun ja Empun kanssa lyhäri, nauttikkaa ja kertokaaha mielipiteenne! :)

Linkki

#129 Mitä kuuluu

Loma loppui taas liian nopesti, samalla tuoden mukanaan pienen flunssan. Blogin puolella on ollut hiljaiseloa, motivaatio on ollut poissa eikä materiaaliakaan ole ollut. Laikulle kuuluu hyvää, eikä mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Vasempaan etujalkaan on ilmestynyt kova pieni patti, mikä ei vaikuta kipeältä, ei ole lämmin eikä näy liikkeessä. Mistä lie tullut.
Vuosi 2015 on nyt lusittu ja vuosi 2016 otettu vastaan, suurin odotuksin. Vuodesta 2015 tulee oma postauksensa, kerraten hieman vuoden tapahtumia. Nyt kuitenkin perehdymme vuoden 2016 tavoitteisiin.

Koulupuolelta: Mennä paljon B ratoja, ehkä kisata HeA:ta. Tähän toki sisältyy se, että täytyy alkaa treenaamaan koulua yhäenemmän, kisata muutakin B:stä kuin tuota tuttua ja turvallista K.N. Laikun ryhdikkyyteen täytyy kiinnittää huomiota ja saada myös askel hieman rytmikkäämmäksi ja ilmavammaksi.

Kuva on vuodelta 2014

Estepuolelta: Päästä kisaamaan metriä. Tähän on vielä pitkä matka, joten kisakausi täytyy aloittaa sieltä 70/80 korkeudelta ja kivuta pikkuhiljaa ylemmäs. Esteillä pitää hioa paljon tekniikkaa, rytmiä, esteiden korkeutta ja varsinkin niitä sarjaesteitä. Jotenka valmennuksiin täytyy satsata tässäkin osassa. Sekä ottaa tavoitteeksi hypätä vähintään kerran viikossa.

PowerCup olisi taas kerran se ihanne, minne tahtoisin päästä.

Vuonna 2016:
- Käydä kisoissa, niin paljon kuin mahdollista.
- Käydä aluekisoissa
-Treenata metriä ja kisata sitä, edes kerran
- Kisata 2-tason kisoissa B:tä
- Käydä valmennuksissa
- Panostaa varusteiden huoltoon
- Pitää hauskaa

#128 Kiropraktikon käynti

Lauantaina 5.12 tallilla kävi Kiropraktikko, joten ajateltiin että Laikku olisi hyvä katsoa siinä samassa. Itse emme päässeet tallille, sillä olimme hautajaisissa, mutta onneksi se ei haitannut.
Selän ja lantion alue hyvin kipeä. Samoin päässä oleva TMJ nivel (leuan alueella) mikä tod näk johtuu siitä, että sen purentaa tulisi korjata. Nyt sen purenta ei pääse liikkumaan toiselle puolelle ollenkaan, tod näk sitä estää joku ylikorkea hammas/hampaat. Doychin katsoi myös liikkeessä suoralla ja ympyrällä. Ravi tosi jäykkää ja epäpuhdasta, kuitenkaan varsinaisesti ontumatta, laukka ok. eli tod näk johtui ongelmista lannerangan ja ristiselän alueella. Kiropraktisesti löytyi ongelma kohtia aika monta, eli rintarangan, lannerangen ja ristiluun (SI) alueelta. Niitä käsiteltiin nyt, mutta purentaa ei korjattu nyt ja TMJ alueen ongelmat tod näk johtuvat siitä ja voivat heijastaa pitkällekin hevosen takapäähän, eli nyt pitäisi tuo purenta hoitaa. Lisäksi Laikun selkä oli aika kipeä satulan alueelta, eli tarkistakaa ettei satula ole liian kapea.

Eli melkoisesti löytyi kaikkea ja ekaksi otettinkin tuo hampaiden tarkistuks. Halusimme sen nopeasti pois jotenka torstaina lähdimme kohti Anivetin klinikkaa. Poika oli tosi mukava ja rauhallinen käsitellä. Pian saatiinkin rauhottavaa ja hoito voitiin aloittaa.

Pahoittelen laatua, kuvat on otettu puhelimella

Piikkejä löytyi, vaikeivat kovin suuria olleetkaan ja sanottiin että puolenvuoden välein olisi hyvä raspauttaa. Klinikalla ei kauan mennyt ja pian päästiinkin lähtemään, mutta Läiskääpä ei huvittanut mennä koppiin. Tunti yritettiin monin eri keinoin saada Laikkua traikkuun, onneksi loppujen lopuksi poika tallusteli rauhallisesti koppiin. Kotona kaikki meni hyvin ja koska aikaa oli niin kauan mennyt sai poika alkaa heti syömään ruokaa.

Seuraavaksi täytyykin alkaa miettimään treenisuunnitelmaa uusikisi ja lisätä mukaan paljon väistöjä ja suoristus harjoituksia. Otan mieluusti vastaan hyviä suoristus ja väistö harjoituksia.

#127 siirtymisiä

Maanantaina (30.11) tunnilla treenattiin otsikon mukaisesti siirtymisiä, niin että pyöreys säilyy koko siirymän ajan.

Ehdin hetken kävelemään ennenkuin Mimmi tuli maneesiin. Juteltiin siinä taas hetkinen samalla kun kävelin. Pian alettiin käynnissä tekemään etu-ja takaosan siirtämistä sisälle "banaani mutkalle". Kun saatiin tämä käynnissä toimimaan (sekä sisälle että ulospäin) molempiin suuntiin alettiin tekemään ravissa samaa. Alkuun poika yritti kovasti luistaa työstä ja sain tehdä paljon työtä harjoituksen onnistumiseksi. Lopulta harjoitus onnistuin hyvin molempiin suuntiin. Ravissa alettiin treenaamaan suoraan pysähdyksiä sekä käyntiin siirtymiä.

Alkuun Laikku tapansa mukaan nousi ylös tehdessäni siirtymää ja tähän alettiinkin kunnolla keskittymään. Paikoilla ollessa lähdettiin eteenpäin vasta kun Laikku oli pyöreästi alhaalla. Alkuun antaessani pohjetta, poika nosti pään heti kohti taivasta. Tehtiin monet siirtymäst käyntiin, joissa sain ratsastettua Läiskää paljon pehmeämmäksi. Siirtymässä usein "heitän" ohjan pois, jäädessään yksin hevonen helposti nousee ylös. Ohjat tukevasti käteen ja keskittyminen siihen, että pidän hieman ulko-ohjalla vastaan, näin tehtyä tuli siirtymät paljon pehmeämmäksi. Työtä sain tehdä koko tunnin kovasti.

Alettiin tekemään laukka siirtymiä, Laikku pysyi helpommin pehmeänä, mutta usein ensimmäiset laukka-askeleet jäi hitaiksi, paikoillaan laukkaamiseen. Laukasta käyntiin siirtymä onnistui melko hyvin ja tällä kerralla muistin jopa istua kyytiin. Käynnistä nousi laukat nätisti ja pehmeästi. Laukasta pysähdys oli alkuun samanlainen töksähdys kuin yleensä, erona se että nyt istuin kyytiin. Tässäkin piti muistaa ulko-ohjan hyvä tuki ja sisäohjalla tehdä pientä liikutusta läpi koko siirtymän. Siirtymissä suoraan pysähdykseen jätti Laikku lähes aina jalat tasan, tässä huomaa suuren eron viime syksyyn, jolloin jalat jäi poikkeuksetta miten sattuu. Pian oltiinkin Laikun kanssa samaa mieltä siitä, että pyöreys säilyy läpi siirtymien, kaikissa siirtymissä saatiin onnistumisia. Ratsastus tuntui taas tosi mukavalta ja fiilis oli hyvä.

Alettiin tekemään laukan vaihtoja. Alkuun tuli vaihdot ihan ok, mutta vasemmasta oikeaan vaihto oli pojan mielestä tylsä ja liian vaikea, joten väliin otettiin pari marssiaskelta, vaihto edestä ja jossain vaiheessa takaakin. Vaihdoissa piti olla tosi tarkka ja tehdä työtä paljon, Laikku ei anna mitään ilmaiseksi. Laukka ei saanut valua pitkäksi ja kun se pysyikin lyhyenä tuli vaihdot yllättävän mukavasti. Onnistumisen jälkeen oli kävelyn ha hengähdyksen vuoro.

Otin ohjat takaisin ja alettiin taas käynnissä hakemaan tuntumaa. Kun tuntuma löytyi tehtiin vielä siirtymiä kaikissa askellajeissa. Pysähdykset oli nyt jo hyvät, olen tosi tyytyväinen loppu tuntiin kaiken kaikkiaan. Laukka ei jäänyt enää paikoilleen junnaamaan vaan lähti heti eteenpäin.  Pari kertaa teimme kymmenen metrin laukkavoltteja, jotka onnistui ihan hyvin. Pian otettiin loppu ravit, poika sai venyttää kaulaansa ratsastaessani eteen ja alas. Loppu käyntien aikana juteltiin tunnista ja paljon muista asioista.

Video tulee myöhemmin! :)

#126 Huolestua, vaiko ei

Perjantai 27.11
Mitäs tähän nyt sanoisi, poika näyttää hapanta naamaa hoitamis tilanteessa, eikä vaikuta omalta itseltään. Siltikään en löydä vain yhtä ainutta kipeää kohtaa. Ratsastaessa kaikki on ok, ja Laikku on oma pirteä itsensä. Mutta kuvioihin on tullut pukittelu, joka on ollut melko satunnaista ja tainnut ilmetä vain laukan vaihdoissa, pitäisikö olla huolissaan? Ja vielä se vatsa, joka on vähän välillä löysällä ja taas hetken päästä parempi. Nyt vatsa on ollut melko hyvä kun lopetettiin magnesiumin anto, täytynee antaa vähemmän ja kuuriluontoisena. Mitään suurempaa en ole havainnut, vaikkakin poika on hieman apaattisen tuntuinen tarhassa. Tarha kaveri olisi tosi kiva juttu, mutta sitä kun ei löydä niin helposti. Valmennuksissa Läiskä ei ole tuntunut mitenkään jäykältä tai kipeältä, enkä muutenkaan ole huomannut eroa.  Askel on puhdas, mutta etenkin tuo happamuus hoitamisessa huolestuttaa. Onko tämä sitä niin sanottua pimeän ajan masennusta, vai onko käytöksen takana jokin lihas jumi tms.

Mutta itse asiaan, elikkäs perjantaina Kia oli minun kanssa tallilla ja päätettiin mennä ilman satulaa, hieman puomeja ja vaihtoja. Aloitin tietenkin kävelemällä ja samalla neuvoin miten Kia laittaisi kolme puomia. Kun olin tarpeeksi kävellyt otin ravin, ravissa tein siirtymiä sekä taivutuksia. En millään jaksanut keskittyä, jotenka en saanut ratsastettua Laikkua niin kivaksi kuin olisin halunnut.

Pian olikin laukan vuoro ja aloin tulemaan puomeja laukassa. Alkuun tulin hyvää pyörivää laukkaa molempiin suuntiin, kunnes aloin lyhentämään sekä pidentämään askelta. Taas oli havaittavissa suuri ero oiken ja vasemman suunnan välillä. Oikea on selvästi hankalampi. Laukan jälkeen otin taas hetkeksi ravin ja aloin miettimään seuraavaa tehtävää. ravissa puomin yli, laukka puomin jälkeen kymmenen metrin voltti, laukan vaihto kymmenen metrin voltti laukka puomin yli jonka jälkeen ravi. Laukat vaihtui nätisti aina puomin päällä ja voltitikin meni ihan kivasti. Tein harjoitusta molempiin suuntiin pariin otteeseen, niin kauan kunnes olin tyytyväinen tulokseen. Hetken käveltyäni aloin tekemään laukan vaihtoja sileällä.

kuvat on videosta napattuja

Laukat vaihtui lähes ongelmitta oikeasta vasempaan, mutta vasemmasta oikeaan olikin hankalampi juttu. Vaihtoa ennen tuli milloin mitäkin askelta. Toki joitakin kertoja vaihdot onnitui hyvin, mutta lopulta meni pojalla hermo ja alkoi ihme hyppiminen. Menetin lähes kaiken kontrollin, kun tulimme päätyyn tippui takkini alas penkiltä, juuri kun olimme siinä, otti Laikku melkoisen sivuaskeleen, tarrauduin kiinni kaikilla voimilla ja samassa pohkeeni alkoi kramppaamaan pahemman kerran. Onneksi sain Laikun melko nopeasti pysähtymään.

Hetken päästä jatkoin ratsastusta, vaikka pohjetta särki. Ravissa hieman taivuttelin ja laukassa tein vielä onnistuneet vaihdot. Kia ratsasti hetken jälkeeni, mutta kapusin itse selkään tekemään loppu ravit, jotta fiilis jäisi hyväksi molemmille.

Linkki