#169 Kouluvalmennus

Tänään olin uuden valmentajan tunnilla. Valitettavasti nimimuistini on aivan surkea, enkä muista hänen nimeään juuri nyt. Minna tuli kanssani tunnille, Paddy nimisellä Irlanincobilla. 

Kuva on pari vkoa vanha. 

Mentiin kentälle jo hyvissä ajoin, että ehdittiin tekemään pitkät loppu käynnit. Laikku tuntui tosi tahmealta, eikä millään meinannut kuunnella pohjettani. Eilen pojalla oli ihan hirveästi virtaa, mutta tänään Laikku oli sitä mieltä ettei vauhtia voi lisätä, sillä lumi pakkautuu kavion alle, inhoittavaksi tilasapaakuksi. Kun valmentaja tuli, kerroimme itsestämme sekä Laikusta perusasiat. Tosiaan Minna ei ikinä tuolla Paddyllä ole mennyt, joten emme osanneet siitä paljoa kertoa. 

Laikku sai heti alkuun kehuja itsestään, kuinka kaunis ja hyvä rakenteinen se on. Mieltä lämmittää aina kun saan kuulla kehuja rakkaasta pojastani ♥ 

Ensin tehtiin omatoimisesti siirtymiä käynnissä ja ravissa, jotta valmentaja hieman näkee meidän ratsastusta. Aika pian alettiin sitten hioa siirtyimiä teräviksi, mutta samalla pehmeiksi. Itseäni jännitti paljon uusi ihminen ja helposti alkaa tuntua siltä, että nyt täytyy näyttää omaa osaamista. Silloin itelläni menee helposti kaikki sekasin ja ratsastus ei näytä, saatika tunnu hyvältä. Laikku oli tosi tahmea pohkeelle, mutta pohja oli melko epätasainen. Pikkuhiljaa pohja parani koko ajan ja olikin pian tosi hyvä.

Varmaan vuosi sitten otettu kuva.

Paljon sain työstää Laikkua ja pikku hiljaa kaikki parani. Yllätyksekseni sain kuulla omasta istunnastani tosi paljon positiivista. Kuullemma assennossani on paljon hyvää sekä potentiaalia pidemmälle, pienillä korjauksilla siitä tulee parempi. Itseasiassa oma istuntani tuntuikin tosissaan hyvältä, varsinkin jalka oli oikeasti paikoillaan ja takapuoli satulassa. Istuin kunnolla takapuolen päälle, ainakin niinä hyvinä hetkinä. Jännä huomata omassa asennossa kehitystä näinkin lyhyessä ajassa, tämä juontuu viikko sitten Minnan pitämään tuntiin, joka toi paljon ahaa-elämyksiä. 

Laikku parani tosiaan koko ajan ja aloimme ravin sisällä tekemään "siirtymisiä", eli samaa fiilistä kuin ottaisi käynnin, mutta pysytäänkin koko ajan ravissa. Valmentaja huomasi melko pian sen, että olen liian vaatimaton ja jätän asiat meidän mukavuus alueelle, enkä uskalla pyytää enempää. Vaikkakin Laikussa on potentiaalia paljon paljon parempaankin ja jopa minussa, ainakin näin sain kuulla. Tuo on niin totta, että en "uskalla" vaatia enempää ja jään liian vaatimattomaksi, tätä rohkaisua olen kaivannut. 

Pian otettiin ravi ja laukka siirtymiä, laatuun keskittymistä eikä siihen määrään. Alkuun nostotkin meni aika huonosti ja pakka levisi siirtymissä, mutta kun oikeasti vaadin parempaa, tuli meiltä ihan mielettömiä pätkiä! Tämän lajin hienoimpia puolia on juuri nuo pienetkin onnistumiset. Laikun laukka nousi tosi paljon ylemmän, kun poika oikeasti käytti takajalkoaan ja paino pysyi takana. Siirtymistäkin tuli pikku hiljaa iha hyviä. Laukassa keskityin paljon, uskalsin pyytää rohkeasti haluttua tehtävää, enkä jäänyt tyytymään vähään.

Eihän minua pelota pojan selässä, mutta olen vain tottunut siihen, että pysytään omalla mukavuusalueella. Valmentaja myös huomasi, että laukka on minulle paljon vahvempi kuin ravi. 

Vanha kuva tämäkin

Loppuun otettiin keskiympyrällä ravia, josta alettaisiinkin työstämään eriasioihin. Harjotusravi ei ollutkaan hölkkää, vaan työskentely ravia. Laikkua piti ensin pyytää ravissa eteen, jota yleensä vähän vierastan ja jään piipertämään pientä ravia. Kun ravi saatiin oikeasti reippaaksi, oli ravi tosi rehtiä sekä taivutus oli läpi kehon ja poika käytti kroppaansa oikein. 

Otettiin vielä pari kertaa kokoamista ravissa, poika kokosi kivasti ja lopuksi otti jopa laukan kun pyysin eteenpäin. Laikku teki ihan oikein ja laukka oli ihan mielettmän ihanan tuntuista. Lopuksi vielä kevenneltiin ja venyteltiin ravissa.

Jäi tosi kiva fiilis tunnista, vaikkakin olisin hieman enemmän halunnut tehdä. Oli kivaa ja ihania fiiliksiä tuli, silloin kun tehtiin kaikki oikein, vaikka ne olikin pieniä hetkiä. Pienistä onnistumisista se kaikki lähtee. Laikku sai kyllä kehuja ja minä muistutuksia siitä, että pitää pyytää rohkeammin sillä Laikun rakenne antaa siihen mahdollisuuden. Lopuksi valmentaja sanoi, että minun ja Laikun yhteistyö näyttää tosi hyvältä, tuota ollaan joskus ennekin kuultu. On se niin ihanaa kun on molemmin puoleinen luottamus.