Heissan!

Tulin nyt hieman infoamaan tilanteestani. Luvassa on postaus Sunnuntai kisoista jotka suorituksemme oslata menivät tosi mukavasti. Kisoissa loukkasin polveni, enkä tiedä kauanko on ratsastus kieltoa, mutta pyrin postaamaan joistakin talli reissuista. 

Kun tulin katsomosta alas, onnistuin jotenkin saamaan polveni lukkooon. Kipu tuli heti ja oli kauhea, paljon kovempi kuin sillon kun jalkani murtui monesta eri kohdasta. Onnekseni sain paljon apua ja minusta pidettiin hyvää huolta, samassa kun odotimme ambulanssin saapumista. Kipu oli aivan hirveä, mutta ihmiste rauhallisuus toi tietynlaista turvaa. Ambulanssissa sain kipulääkettä, joka auttoi paljon. Tosiaan polvestani ei vileä tiedä mikä siinä on, mutta epäillään eturistisiteen  (vai mikä lie onkaan) olevan vaurioitunut. Saa nähdä miten tämä tästä etenee. Ainiin, sijoituin Sprincup:ssa 2 ja helpossa C:ssä olin jaetulla 7 sijallla.

väliaikainen

Banneri on väliaikainen, mutta parannusehdotuksia otetaan vastaan ja ideoita muutenkin. Banneri on tosi tökerö.

Hyppyjä

Mihin ihmeeseen se aika menee? Aika menee hirveän nopeasti, eikä ole ollut aikaa blogille. Yritän hieman parantaa ja postailla useammin. 

Asiaan. Kerron siitä kun olin viime Sunnuntain ratsastuksesta. 

Ensin Kia ratsasti Laikulla, itsenäisesti käveli ja hieman ravaili. Sillä aikaa minä tein isin kanssa esteitä kentälle. Teimme kolmen esteen sarjan. Alkuun kävelin hetken ja pian otin ravin. 

Ravissa verryttelin laikkua, tein voltteja, tempon vaihtelua sekä siirtymisiä. Laukassa tein myös samoja asioita kuin ravissa ja pian aloinkin tulemaan esteitä. Ensin oikeaan kierrokseen ja poika oli hieman hämillään, että "häh pitääks mun muka keskittyä", mutta seuraava kerta menikin tosi hyvin. Kolmannella kerralla löytyikin jo hyvin vauhtia ja poika oli innnoissaan menossa esteille.

Hetken käveltyäni otin toiseen suuntaan laukkaa ja tulin esteitä. Tähän suuntaan poika oli hieman tahmeampi, mutta hyppäsi silti hienosti. Vasen suunta on on Laikulle helpompi, mutta esteille sitä piti ratsastaa paljon tarkemmin. Tulin sarjan pariin kertaan jonka jälkeen annoin pojan kävellä.  Vaihdoin suunnan ja tulin toiseen suuntaan. Laikku oli hyvin innnoissaan koko ajan.

Lopuksi tein loppu verkan ravissa jonka jälkeen lähdin hetkeksi maastoon kävelemään.

Tallissa kylmäsin jalat, sekä huuhtelin suurimmat hiet pois.

Kisakauden avaus

Sunnuntaina 8.3 oli estekisat Somerolla. 

Osallistuin 60 ja 70 luokkiin. 

Aamulla olimme tallilla hieman yli 8, otin Laikun käytävälle, harjasin ja siistin pojan. Onneksi Laikku ei ollut kovin likainen, laitoin villaloimen sekä kuljetus-suojat jalkaan. Pakkasimme autoon kaiken tarvittavan ja veimme pojan koppiin, jonne Laikku kiltisti käveli. Matka meni hyvin ja saavuimme ajoissa kisapaikalle. Menin ilmottautumaan jonka jälkeen juteltiin Empun kanssa ja meninmme tutustumaan rataan. Sitten otimme Laikun ulos traikusta ja poika oli alkuun ihmeissään, että missä oikein ollaan. 

Laitettiin Laikku kuntoon ja isi talutteli poikaa, kun minä katsoin muiden suorituksia. Pian menin selkään ja pääsin maneesiin verkkaamaan. Laikku oli hyvin pirteä, mutta kuunteli hyvin apuja. ravailin melko pitkään, tein voltteja ja siirtymisiä. Laukassa tein myös samoja juttuja kuin ravissa, mutta tulin pariin otteeseen verkka estettä. olin verkka ryhmästäni ensimmäinen, joten pian olikin jo radalla. Rata meni tosi hyvin ja Laikku oli kivasti kuulolla. sijoituimme 6, tässä luokassa, mutta puhtaan radan suorittaneet saivat ruusukkeen. 

Seuraavan luokan alkuun oli hetki aikaa, joten kävelytimme poikaa. Pian olinkin taas maneesissa ja verkkasin samallla tavalla, kuin viime luokassa. näytin erikoisemmat esteet pojalle, mutta ei Laikku niitä kyttäillyt, onneksi. Verkka hypyt eivät olleet aivan niin onnistuneita, mutta radalla kaikki hypyt sujuivat. Radalla poika hieman innostui, joten vauhtia riitti, mutta kumminkin melko hillitysti. Hyvin meni ja olimme sijalla 8. 

Tästä Linkki videoon

Maananatai valmennus

Kyllää vain aijon kertoa mMaanantain valmennuksesta vaikka nyt onkin jo Torstai.

Asiaan. Hain Laikun ja laitoin nopeasti kuntoon, sillä Mimmi oli jo tallilla. Menin selkään ja lähdin kävelemään kentälle. Kentällä kävelin pitkin ohjin kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen otin ohjat ja sain tehtäväksi olla kädellä ihan hiljaa ja jallalla alkaa ratsastaa poikaa eteenpäin. Hankalalta alkuun vaikutti, sillä pahaksi tavaksi on tullut kädellä ratsastaminen. Tehtiin voltteja, väitöjä ja avotaivutusta. Sen jälkeen otinmme ravin ja koko ajan piti pitää käsi hiljaa, mutta toki pieni puolipidätteitä sai tehdä.  Ravissa teimme erillaisia volttejaa sekä siirtymisiä. Siirtymisissä panostettiin siihen, että Laikun pää pysyisi alhaalla ja koko ajan ohjastuntuma säilyisi. Ravailtiin siinä melko kauan ja kyllä Laikku alkoi todella hyvin taipumaan ja kaarteissa taipuminen oli juuri sitä mitä haluttiinkin.

Anteeksi, kuvat ovat vanhoja.

Laukassa teimme ympyrällä käynti-laukka siirtymisiä. Ensin laukka hyvin kuntoon ja omalla istunnalla piti siirtää käyntiin. Ensimmäinen kerta ei onnistunut halutulla tavalla, mutta muut kerrat onnistuivat todella hyvin. 

Laukan jälkeen otimme loppu ravit ja poika pysyi tosi mukavasti rentona ja näytti kuullemma hyvältä paketilta. Se kun saataisiin kouluradalle... Loppu käyntien aikana kysyin Mimmin mielipidettä siitä, kun osallistun  60 ja 70 luokkiin Sunnuntaina, että onko korkeus liian matala. Mimmi siihen sitten sanoi, että korkeus on tosi hyvä, sillä Laikun kanssa ei ole päästy hyppäämään kunnolla, saati sitten ratoja. Kauden aluksi on hyvä lähteä rakentamaan pohjaa matalimmilla, onnistumisilla. Jotenkin noin Mimmi sanoi ja olen kyllä samaa mieltä.Vaikka Laikkuhan hyppäisi, mutta itse en ole mennyt päätä huimaavia esteitä ja tosiaan ei aikoihin olla päästy ratoja menemään. Kyllä sitä korkeutta ehtii  tulemaan. 

Pellolla

Menin eilen pellolla, koska kenttä oli aivan jäinen eikä sinne uskaltanut mennä.. Kävelin alkuun reilu 10 minuuttia pitkällä ohjalla, jonak jälkeen otin ohjat käteen ja aloin työstämään poikaa käynnissä. Yritin saada Laikkua taipumaan käynnissä, poika kyllä kantoi itsensä hyvin, mutta ei tahtonut taipua. Tein pohkeenväistöä molempiin suuntiin ja ne onnistui ihan mukavasti. 

Otin ravin ja poika tahtoi venyä pitkäksi, mutta aika pian tajusi, ettei se ole sallittua. Otin käynti-ravi- pysähdys siirtymisiä melko paljon. Menin melko paljon oikeaan kierrokseen, joka on Laikulle vaikeampi. Ympyrrällä työskentelyn väliin menin myös pellon laitoja pitkin, vaihtelun vuoksi. Poika oli tosi pirteällä ja iloisella tuulella. Itse jäin aivan liikaa ohjiin kiinni, sekä vedin. Harmittavaista, että en muista pitää kättä rentona, tosin poika tarvitsi paljon puolipidätteitä, ettei olisi juossut koko ajan avuilta pois,

Juuri näin käsien kuuluukin olla...

Selkä melko notkolla ja mitä mun jalka tekee.. Ei se yleensä oo ylhäällä :'D

Otin ravissakin väistöjä melko paljon ja siirryin laukkaan. Laukkasin alkuun ympyrällä, tavoiteena saada poika taipumaan. Oikeaan suuntaan en millään saanut Laikkua asettumaan sisälle päin.. Vasen kierros menikin helpommin. Otin laukka-ravi-käynti-pysähdys-peruutus siirtymisiä paljon, kun menin pellon reunaa. Laikku kuunteli tosi tosi hyvin. Tein siirtymisiä jonkun aikaa ja siirryin käyntiin.

 Hetken kävelin pitkällä ohjalla, mutta pian otin ohjat ja aloin tekemään väistöä. Väistöjen jälkeen aloin väistättää pelkkää takapäätä ja Poika meni toosi hienosti! Otin ravin ja tein samat asiat ravissa. Nostin laukan, laukkasin melko paljon ympyrällä, jonka jälkeen suoralla tehden siirtymisiä. Laikku kantoi koko ajan itseään hyvin ja askel oli mukavan rento sekä letkeä.

Isi otti kuvia ja niitä tuli monta ja tosi kivoja saikin isä napattua meistä. En kaikkea yhdellä kertaa julkaise, sillä tuskin hetkeen tulee otettua uusia kuvia. Lopuksi ravailin pitkälllä ohjalla jonka jälkeen kävelin pitkällä ohjalla. 

Erillaista ratsastusta

Tosiaan olin Jeminalla keskiviikosta eteenpäin ja Torstaina menimme Empulle. 

(Empun blogiin TÄSTÄ ja Jeminan blogiin TÄSTÄ )

Teimme lyhytelokuvan Linkki <-- menkää ihmeessä katsomaan. 

Asiaan, menin siis Namulla silloin torstaina ja Jemina meni Hensulla.

Hain Namun tarhasta ja tyttö antoi hyvin kiinni. Siinä sitten jännitys alkoi kasvamaan kun tiesin, että pian olisinkin Namun selässä, enkä tutun ja turvallisen Laikun,

Suureksi yllätyksekseni Namua oli todella mukava hoitaa. Tyttö seisoi kiltisti koko ajan, ei luiminut, potkinut tai purrut. 

Pian nousin selkään, säädin jalustimet ja aloimme kävelemään. Päästiin pari metriä käyntiä kun tamma oli jo ravissa. Emppu sanoi, että jos Namu lähtee raviin tai laukkaan niin on parempi antaa tytön mennä. Siinä sitten ravailtiin hyvin reippaasti ja itse yritin rentoutua sekä käyttää ulko apuja, mutta Namu vain innostui ja pian tyttö olikin laukassa.

Kuten kuvista huomaa, en ollut mitenkään maailman rennoin tyyppi Namun selässä. Pyrin pitämään käden melko hiljaa ja aina kun annoin käden olla rentona, niinmeni Namukin hetken rennommin. Hoputtaa ei tyttöä pitänyt. Monta kierrosta laukattuamme sekä ravattuamme, sain Namun käyntiin. 

Käynnissä pyrin rentouteen sekä rauhallisuutteen. Tyttö kävelikin rauhallisesti ja alkoi hieman jo hakemaan itseään alemmas. Kiitin Namua aina kun meni hyvin.  

Ajattelin asentoni vammaavan liiankin pahasti, mutta välillä taisin kumminkin edes muistuttaa ratsastajaa. Käynnissä Namu toimi tosi hyvin, mutta pohkeita ei tammuska kamalasti kuunnellut. Kun käynti oli hyvä otin ravin. Ravissa mentiin pieniä pätkiä pää alhaalla ja rennon oloisena. Tyttö päätti vielä nostaa laukan, joten hetki laukattiin. En antanut Namun siirtyä itse raviin, vaan pyysin Namua tekemään niinkuin minä käsken ja tyttö kuunteli kivasti. Lopuksi vielä kävelin ja tein pysähdyksiä. Pitkät ohjat ja loppu käynnit suijuivat rauhallisesti. Mukava piristys näin kun on monesti mennyt tasapaksulla Laikulla. :'D

 Tyttö hakeutuis myös helposti kuolaimen alle, mutta en tiedä mitä teen tässä kuvassa, annanko pitkää ohjaa vai mitä. Joka tapauksessa mukavaa oli. :)

Jeminalla ja Hensullakin meni tosi kivasti. Jemina on rauhallinen ratsastaja ja kädet ovat myös todella tasaiset. sekä Jeminan ratsastus ei ole sitä, että "Muotoon millä hyvänsä", vaan rauhallisuuden ja kärsivällisyyden kautta peräänantoon. Itse arvostan juuri tuota piirrettä ratsastajassa todella paljon :)